Olen ollut pian kaksi viikkoa flunssassa. Tänään neuvolassa valittelin asiasta ja ultrasivat poskionteloni ja tulehdushan sieltä löytyi. Nyt on sitten antibioottikuuri päällä. Apteekissa käydessä ostin myös nenähuuhtelukannun josko siitä olisi jotain apua, kun tuntuu tuo nokka vuotavan lähes aina jonkin verran. Kyllä tänään on taas ollut niin vetämätön olo. Isäntäkin on kaverinsa kanssa rakentanut viime päivät tytölle leikkimökkiä ja hiekkalaatikkoa, joten on tullut oltua kodin- ja lapsenhoitovastuussa ilman taukoja koko viikko. Minusta ei todellakaan taitaisi olla yh-äidiksi. Onneksi sentään tuo masuipana on tajunnut vihdoin kääntyä oikein päin eli pää alaspäin. Eipähän tarvitse sitä stressata. Ensi viikolla olisi sitten synnytystapa-arvio. Periaatteessa ei pitäisi olla mitään syytä miksi en voisi synnyttää alateitse, mutta selvinneepähän tuokin sitten ensi viikolla. Ajattelin vielä kysäistä, josko siellä ultratessa näkyisi sukupuoli, kun rakenneultrassa tuntui olevan niin epävarma asiasta.

Käsityötkään eivät ole oikein edenneet. Vauvan peitto alkaa olla puolivälissä, mutta tuntuu jotenkin tukkoiselta senkin teko. Aloin tehdä pienenä sivuprojektina ohuesta villalangasta tytölle villasukkia, mutta ohut lanka ja ihan perusvillasukka ei oikein innosta kutomaan sekään. Inspiraatiota odotellessa siis...

Voisin melkein sanoa, että olen oikein tehtaillut käsitöitä viime aikoina, kun useampikin työ on valmistunut. Eipä nuo työt ole olleet villasukkia suurempia projekteja, mutta meikäläiselle kuukauden sisällä 4 valmistunutta projektia on iso saavutus. Ensimmäiseksi valmistui kummitytön sukat:

Tosin vähän harmittaa tuo mallin valinta. Olisi löytynyt kivempiakin pitsi- tai palmikkokuvioita. Nuo sukat valmistui ennen mökkireissua, joten reissua varten piti kiireesti keksiä joku käsityö...täytyyhän sitä olla jotain tekemistä automatkalla, joten päätin tehdä yhdet naisten sukat jemmaan hätävaralahjaksi:

Jämälangoista tein sitten edellisten sivulla pari pöllöä:

Isomman pöllö kohdalla minulta vaihtui epähuomiossa kesken työn virkkuukoukku ja yläosasta tuli kapeampi kuin alaosasta, mutta ei tuo onneksi haittaa. Ajattelin laittaa isomman pöllön miehen siskon tytön synttäripakettiin extraksi ja pienempi menikin jo oman tytön leikkeihin. Seuraavakin projekti on jo aloitettu. Teen tulevalle vauvalle peiton. Ihastuin Novita Woolin vadelman väriseen lankaan, joten siitä on tekeillä peitto. Täytyy toivoa, että uusi tulokas on tyttö tai peitolle täytyy keksiä muuta käyttöä. Tältä tämän projketin alku näyttää:

Näkyy tuo maha-asukki olevan yhtä liikkuvainen ja pieni kuin siskonsakin. Kolmisen viikkoa sitten neuvolassa kaveri oli niin kuin kuuluukin pää alaspäin, mutta viime viikolla neuvolassa oli sitten taas pää ylöspäin. No siskonsakin kääntyi oikeaan asentoon 35. viikolla ja pysyikin sitten niin loppuajan, joten toivotaan, että tämä tekee myös niin.

Tuo tyttö sai Buzzadorilta maisteltavaksi Muksun kiisseleitä jo tovi sitten ja onkin niitä jonkin verran maistellut. Mustikkakiisseli ei jostain syystä oikein ollut neidin makuun, mutta vadelmakiisseliä pyydettiin kyllä lisääkin. Vein tetrat maisteltavaksi serkuille ja naapureillekin. Täytynee pian kysellä miten ovat kiisselit maistuneet.

 

Hitto vie nuo miehen iltavuoroviikot on tylsiä. Jotenkin sitä ei saa aikaiseksi niin paljon kuin aamuvuoroviikoilla. Lenkit on ensimmäinen, jotka tuppaa jäämään väliin iltavuoroviikoilla, kun sinne lenkille pitäisi lähteä heti aamulla. On kivempaa hoitaa aamupäivällä kotiaskareita ja ulkoilla tytön kanssa ja sitten illalla lenkkeillä ja touhuta omia. En vaan osaa olla tekemättä totuttuja aamupuuhia ja painua lenkille niiden sijaan. Onneksi ensi viikolla on taas aamuvuoro.

Sain muuten tänään buzzadorilta Muksun kiisseleitä paketin. Pitihän sitä heti avata ensimmäinen purkki ja laittaa likan iltapuuron joukkoon. Se upposi, niin kuin puurot yleensä viime aikoina; melko huonosti. Täytynee tarjota aamulla pelkkää kiisseliä ja leipää ja unohtaa puuro pariksi päiväksi. Pääsiäisenä täytyy muistaa ottaa kiisselit mukaan, kun käydään isovanhemmilla, niin pääsevät nuo tytön serkutkin maistelemaan kiisseleitä. Kimppasyöminkejä on luvassa pääsiäisenä kolmin kappalein. Perjantaina mennään tuttavapariskunnan kanssa ravintolaan syömään, lauantaina miehen siskon perheen kanssa anopille ja sunnuntaina oman veljen perheen perheen kanssa vanhemmilleni. Isäukolla on synttäritkin ja ajattelin koittaa tehdä 3 suklaan juustokakun viemisiksi.

Meikäläisen viherpeukalokin on osoittanut vehreyden merkkejä. Meidän orkidea on nimittäin tehnyt nuppuja! Ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun se on saatu. Minä muistan paremmin kastella kasvimaata, kuin sisäkukkia, joten sisäkasvit meillä yleensä vain kituuttavat juuri ja juuri hengissä. Meillä aiemmin ollut orkidea sai luvan muuttaa anopille, kun se ei pariin vuoteen kukkinut. Ei mennyt kauaa, kun se jo kukki anopin ikkunalaudalla. Tämä nykyinen tuli meille n. 1,5 vuotta sitten. Kukki tietysti tullessaan, mutta ei sen jälkeen ole ollut elettäkään...kunnes nyt:

Nyt sitten katsellaan kerkiääkö se kukkimaan ennen kuin A) minä kastelen/olen kastelematta sen hengiltä, B) tyttö nyppii nuput irti.

Voi, voi. Muhun on iskenyt kauhea makeanhimo. Joka päivä tekis mieli syödä karkkia ja viime viikolla sitä tulikin vedettyä ihan kahmalokaupalla. Olen koittanut himmailla painon nousua tämän raskauden aikana, koska tuli todettua edellisestä raskaudesta, että ne ylimääräiset kilot saa kyllä tiputtaa ihan työllä ja vaivalla. Ei tipu pelkällä imettämisellä paino ainakaan meikäläisellä. Tosin ruokailutottumukset ovat nykyisin terveemmällä pohjalla kuin aiemmin...tuota herkuttelua lukuunottamatta. Viime viikon korvapuusteista onneksi suurin osa meni pakkaseen, vaikka tulihan niitä pari syötyä. Kutsuin meinaan naapurin kahvilla käymään, kun eihän siitä vieraasta, jonka piti tulla, kuulunutkaan sitten mitään. Tällaisia niistä pullista tuli:

Nyt koitan alkaa vähän vieroittaa itseäni karkista ja karkit on pannssa nyt alkuun ainakin joka toinen päivä...Ja oikeasti, jos joku ehdottaa, että kyllähän sitä voi raskauden aikana herkutella, niin ehkä sellaiset ihmiset, joilla se pysyy jotenkin hanskassa voivat niin tehdäkin. Meikäläiseltä kun katoaa kontrolli, niin se meneekin sitten ihan överiksi.

Pyörähdin tänään neuvolassakin. Kaikki oli hyvin. Painoa tosin tullut vähän liikaa niiden herkuttelujen vuoksi. Mutta täti ei pitänyt pahanä, kun viime kerralla oli tullut vähemmän painoa. Hemppakin oli lähtenyt nousuun, joten lisärautaa tuskin tarvitaan tällä kertaa. Vauva oli pää alaspäin ja toivottavasti pysyykin synnytykseen saakka. Laskettuun aikaankin on enää vajaa 10 viikkoa. Niin se aika vierähtää. Nyt saakin rampata neuvolassa sitten 2 viikon välein. Mukavahan siellä on käydä, kun on mukava neuvolan täti.

Olen saanut vähän käsitöitäkin tehtyä. Sain viikonloppuna tytön säärystimet valmiiksi:

Taidan koittaa tehdä pöllön tuosta lopusta langasta, jos se vaan riittää... Aloitin myös kummitytön vaaleanpunaisia sukkia. Oli hieman haastavaa saada tyttöä leikin lomasta valitsemaan mieluista langan väriä. Ajattelin, että olisi saatu ihan yhdessä katsella värejä, mutta eihän tuo malttanut. Lopulta näytin kotona olevia lankakeriä ja halusi yksiväriset vaaleanpunaiset sukat. Ekan sukan varsi alkaa olla kohta valmis:

Sain muuten pitkästä aikaa buzzadoriltakin ilmoituksen, että pääsen mukaan kampanjaan. Yleensä minua ei huolita kampanjoihin mukaan, mutta nyt tulossa olisi Nutrician Muksu marjakiisseleitä testattavaksi. Saas nähdä kuinka tytölle maistuu.

Sainpas takapuolen ylös sohvalta ja olen käynyt kävelylenkeillä nyt kolmisen kertaa viikossa. Lisäksi sain vihdoin testattua jo n. vuoden lainassa ollutta Wii-peliä My Fitness coachia ja sen seurassa on tullut jumpattua muutaman kerran viikossa. Sinänsä ihan hyvä, kun tuo makeanhimo vaivaa turhankin usein. Viime viikonlopuksi tein kyläreissulle dajm- ja pätkismuffinsseja:

Olen surkea koristelemaan mitään, mutta laitoinpa nyt tuostakin kuvan, kun blogi näyttää kivemmalta, kun siinä on kuvia.

Minulle olisi mahdollisesti tulossa huomenna vieras, mutta kyseinen vieras on niin monesti tehnyt oharit, joten saa nähdä tuleeko hän tällä kertaa ihan oikeasti. Olisi siis kuitenkin syy leipoa taas, joten ajattelin tehdä huomenna korvapuusteja. Jos ei vieras tulekaan, niin saanpa edes pullaa pakkaseen.

Sain muuten aloittamani tunikan valmiiksi. Harmi vain, että unohdin ottaa siitä kuvan. Se nimittäin meni saman tien kummitytölle ns. lainaan kunnes se on sopiva tuolle omalle ipanalle. Laitanpa tähän kuvan edellisestä tyttöjen mekosta, jonka olen tehnyt:

 

Harmi, kun tuo tyttö nukkuu nykyisin niin lyhyitä päikkäreitä. Nytkin meni vain n. puoli tuntia ja on kovin tyytymättömänä tuossa vieressä melskaamassa. Vähän hankalaa keskittyä kirjoittamiseen, joten täytynee lopettaa tältä erää ja jatkaa paremmalla ajalla.